Etusivu | Palvelut | Kasvillisuuskenttä

Kasvillisuuskenttä

Kasvillisuuskenttä on luonnonmukainen vesien puhdistusmenetelmä, jossa vesi johdetaan ympäristöstään eristetyn kasvillisuuden peittämän kentän läpi. Kasvillisuuskenttä perustetaan yleensä istuttamalla tai kylvämällä. Kasveina käytetään ajoittain veden alle joutumista hyvin sietäviä lajeja, kuten pajuja tai ruokohelpeä. Kasvillisuus voi ajan kuluessa muuttua ja kehittyä myös luontaisesti. Kasvillisuuskentällä ei normaalisti ole pysyvää avovesipintaa.

Miten kasvillisuuskenttä toimii vesiensuojelussa?

Kasvillisuuskenttiä voidaan soveltaa erityisesti turvetuotannon ja maatalouden vesienkäsittelyssä.

Kasvillisuuskentän veden puhdistuskyky perustuu laskeutumiseen, imeytymiseen, mekaaniseen suodatukseen, biologiseen sidontaan sekä haihduntaan. Vesi pumpataan tai ohjataan kasvillisuuskentälle painovoimaisesti jakoputkien tai ojaston kautta. Myös sadetusta voidaan käyttää. Kasvillisuuskenttä toimii parhaiten kasvukauden aikaan, mutta mekaaniset prosessit toimivat myös talvikausina.

Kasvillisuuskentän perustaminen

Toiminnan kannalta on edullista, jos kasvillisuuskenttä voidaan perustaa mahdollisimman hyvin vettä johtavan kivennäismaan päälle. Suotautumisen edistämiseksi kentän pohjamaa voidaan myös salaojittaa.

Vesien johtaminen ja poisto suunnitellaan niin, että vesi virtaa kentällä mahdollisimman pitkän matkan. Oikovirtausten estämiseksi kentän tulee olla mahdollisimman tasainen. Kivennäismaan päälle jätetään tai siihen tuodaan ohut kerros turvetta. Kasvillisuuskenttä rajataan ympäristöstään tiiviistä maa-aineksista (esim. savi) rakennetuilla penkoilla. Tulo- ja poistouomat varustetaan tarvittaessa vesimäärän mittaukseen soveltuvilla mittakaivoilla.

Perustamisvaiheessa istutettavan tai kylvettävän kasvillisuuden kehittyminen varmistetaan starttilannoituksen avulla. Myöhemmin lannoitusta ei enää tehdä, vaan kasvit saavat kasvuunsa tarvittavat ravinteet vedestä. Veden johtaminen kentälle aloitetaan vasta kun kasvillisuus on riittävästi juurtunut. Tähän riittää normaalisti yksi kasvukausi.

Kasvillisuuskentän mitoitukseen ei ole olemassa yleispäteviä mitoitusarvoja. Turvetuotantoalueilla käytettävän kentän koko tulisi Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöministeriö 2013) mukaan olla vähintään 6 % yläpuolisesta valuma-alueesta. Tulokset ovat yleensä sitä parempia mitä suurempi kenttä on suhteessa yläpuoliseen valuma-alueeseen.

Jaa sivu: