Etusivu | Blogi | Arkisto

ArKISTO

25 kirjoitusta

Turve pidättää haitta-aineita

Keskiviikkona 16. elokuuta 2017
Mikael Gull

Suomessa on noin 25 000 pilaantunutta maa-aluetta. Valtakunnallisen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategian tavoitteena on saada pilaantuneiden maa-alueiden terveys- ja ympäristöriskit hallintaan kestävällä tavalla vuoteen 2040 mennessä. Pohjavesialueilla sijaitsevien kohteiden riskit on oltava hallinnassa vuoteen 2027 mennessä.

Pilaantuneita maa-alueita ovat esimerkiksi ampumaradat, joita Suomessa on arviolta 2000–2500. Useimmat ampumaradat on perustettu ennen nykyisiä ympäristölakeja, minkä vuoksi jopa kolmasosa sijaitsee riskialueilla, esimerkiksi pohjavesialueilla tai niiden läheisyydessä. Ampumaratojen merkittävin ympäristöriski on lyijyä sisältävät valumavedet. Lisäksi valumavesissä voi olla mm. sinkkiä, kuparia, arseenia, antimonia ja nikkeliä.

Metallipitoisten valumavesien puhdistukseen käytettävät menetelmät ovat olleet osittain toimimattomia tai saastuneet vedet on kuljetettu puhdistettavaksi jätevedenpuhdistamolle. Vapo Clean Waters Oy:n kehitystyöstä on saatu lupaavat tulokset metallipitoisten valumavesien puhdistamiseen in situ -menetelmällä. Puhdistuksessa käytetään turvepohjaisia materiaaleja. Turvesuodatinmenetelmä toimii edullisena ja ekologisena vaihtoehtona pilaantuneiden maiden riskienhallintaan ja vesienkäsittelyyn.

Turpeen käytöstä esimerkiksi metallien puhdistamisessa on runsaasti tieteellistä julkaisuaineistoa, mutta Suomessa käytännön sovellutukset ovat puuttuneet. Tänä kesänä on käynnistynyt pilotti, jossa Vapo Clean Watersin kehittämä turpeeseen perustuva suodatusjärjestelmä käsittelee ampumaradan metallipitoisia valumavesiä. Kehitetty turvesuodatinmenetelmää voidaan potentiaalisesti hyödyntää myös muiden metallipitoisten vesien, kuten hulevesien, kaatopaikkojen suotovesien tai vaikka pesupaikkojen vesienpuhdistamisessa.

Turvepohjaiset suodattimet pidättävät erinomaisesti sekä epäorgaanisia haitta-aineita, kuten metalleja, että orgaanisia haitta-aineita, kuten öljyjä. Turve toimii suodattimissa mekaanisena erottajana ja biologisena alustana. Lisäksi turve pidättää metalleja kemiallisesti. Modifioimalla turvemateriaalia suodatin voidaan räätälöidä tietyn haitta-aineen poistoon. Tuoreen tutkimuksen mukaan turvesuodatus pidättää myös torjunta-aineita, kuten atratsiinia (Kaisa Kerminen, Helsingin yliopiston ympäristötieteen laitos).

Luonnosta saatavien turvemateriaalien käyttö haitta-aineiden poistossa, sidonnassa ja hajotuksessa tukee kestävän kehityksen ja kiertotalouteen tähtäävän yhteiskunnan resurssitietoista toimintaa. Turvesuodatin on täysin luonnonmukainen tuote ilman lisättyjä kemikaaleja ja on siten turvallinen ympäristölle. Suodatinmateriaali voidaan hävittää käytön jälkeen, riippuen pidätetyistä haitta-aineista, esimerkiksi polttamalla tai kompostoimalla.

 

Aarreaitta suolla – kasvit vesien puhdistajana

Maanantaina 30. tammikuuta 2017
Anu Väinölä

Erilaisia hulevesien käsittelyratkaisuja on viime vuosina rakennettu monissa kaupungeissa. Pääpaino on ollut tulvien ennaltaehkäisemisessä veden kulkua ohjaamalla ja virtaamia hidastamalla. Kiveä ja louhetta on käytetty paljon, istutettuja kasveja toistaiseksi vähemmän.

Lue koko kirjoitus

Hulevesien haitta-ainecocktail

Tiistaina 17. tammikuuta 2017
Heli Ratia

Palataanpa puoli vuotta taaksepäin blogikirjoitukseen ”kahdeksan myyttiä hulevesistä” (19.8.2016, Kaisa Hytönen). Haitallisista aineista todettiin seuraavaa:

  1. Hulevesi ei ole puhdasta! Hulevedet sisältävät haitta-aineita, ravinteita ja kiintoainetta.
  2. Hulevedet johdetaan pääsääntöisesti suoraan vesistöihin haitta-aineineen. Hulevesiä ei puhdisteta jätevedenpuhdistamoilla. Hulevesivuodot jätevesiputkistoihin on oma tarinansa ja haittaavat puhdistamon prosesseja.
  3. Haitta-aineet voivat kertyä maaperään, vesistöihin ja eliöihin ja aiheuttaa eliöille haittaa.
  4. Hulevesien hallinnan vastuu on kunnilla ja kiinteistöjen omistajilla. Hulevesien aiheuttamien haittojen vähentämiseksi tarvitaan lainsäädäntöä, muun muassa pitoisuusrajat eri haitta-aineille.
Lue koko kirjoitus

Pienistä puroista suuriin vesiin

Maanantaina 21. marraskuuta 2016
Merja Pulkkanen

Suomessa maatalousalueiden ja suometsien ojitukset olivat intensiivisiä 1950-1970-luvuilla asutustarpeen lisääntymisen sekä tuotannon tehostamistarpeen vuoksi. Nykyisin nämä ojitusalat ovat kunnostustarpeessa umpeenkasvun, liettymisen ja tulvasuojelun vuoksi.

Lue koko kirjoitus

Se on uskomaton määrä epäpuhtauksia…

Keskiviikkona 31. elokuuta 2016
Juha Rokkila

… joita sadevesi huuhtoo kesäisin kaduilta hulevesiviemäreihin ja vesistöön. Entäpä pitkän talven jälkeen lumenläjitysalueilta huuhtoutuvat epäpuhtaudet. On se vaan uskomaton määrä!

Saattavatpa sitten kaupungit ja kunnat ottaa käyttövetensä juuri samaisesta vesistöstä, toki vahvasti kloorikemikaalilla terästettynä.

Lue koko kirjoitus

Kahdeksan myyttiä hulevesistä

Perjantaina 19. elokuuta 2016
Kaisa Hytönen

Hulevesistä ja niiden asianmukaisesta käsittelystä käydään vilkasta keskustelua. Hulevesiratkaisut ja hulevesien hyödyntäminen ovat kehittyneet paikoin niin ripeästi, että uusi tieto ei vielä ole ehtinyt korvata vanhoja käsityksiä. Yhdysvalloissa StormCon -hulevesikonferenssijärjestäjä listasi hulevesimyyttejä, joihin järjestäjä lupaa selvyyttä tulevassa konferenssissa. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen myötä myös meidän suomalaisten on aika päivittää käsityksiä hulevesistä ja niiden hallinnasta. Alkuun päästään murtamalla konferenssijärjestäjän hulevesimyyttejä suomalaisista lähtökohdista.

Lue koko kirjoitus

Pienuomien kunnostus: Mitä, missä, milloin

Keskiviikkona 15. kesäkuuta 2016
Lasse Varis

Suomessa, kuten muuallakin maailmassa, ihminen on muovannut virtavesiä jo vuosisatoja. Merkkejä ihmisen toiminnasta onkin löydettävissä lähes jokaisen uoman varrelta. Myllyjen ja voimaloiden patorakenteet, uittoväylät sekä uomien kuivatusperkaukset ovat muistutuksena siitä, että pienuomia on hyödynnetty jo kauan. Näistä muutoksista aiheutuu valitettavan usein merkittävää haittaa uomien ekosysteemeille. Virtavedet ovatkin yksi maailman uhanalaisimmista ekosysteemeistä.

Lue koko kirjoitus

Veden laadulla on merkitystä

Maanantaina 23. toukokuuta 2016
Marika Ryyppö

Mökkeilykausi on alkamassa. Innokkaimmat kausimökkeilijät ovatkin jo lämpimän kevätsään innoittamina suorittaneet kesämökkinsä kevätsiivouksen. Mökkibisnes ei ole auringonlaskun ala. Näin kertoo tuore Maa- ja metsätalousministeriön suorittama Mökkibarometrikysely. Mökillä vietetään enemmän aikaa, ja kevät-, syys- ja talvimökkeily on lisääntynyt. Kesämökkien varustukseen satsataan entistä enemmän rakentamisen ja remontoinnin yhteydessä.

Lue koko kirjoitus

Ravinteiden kierrätyksestä ja humusaineista ratkaisu maatalouden vesienhallintaan?

Keskiviikkona 2. maaliskuuta 2016
Jaakko Soikkeli

Maatalouden vesienhallinta tulee ilmastonmuutoksen myötä yhä haastavammaksi. Kasvukauden jälkeinen sulakausi pitenee leutonevien talvien myötä, mikä lisää maaperän märkyyttä ja pahimmassa tapauksessa aiheuttaa alavilla mailla tulvia. Tulvien mukana on arvioitu kulkeutuvan jopa valtaosa vuoden aikana pelloilta tulevasta kiintoaine- ja ravinnekuormasta eli kuormitus lisääntyy. Ilmastonmuutos voi lisätä myös kesän märkyyttä ja kuumuuden aiheuttamia kuivuusongelmia.

Lue koko kirjoitus

Pienvesien suojelu edellyttää hulevesien määrällistä ja laadullista hallintaa

Maanantaina 8. helmikuuta 2016
Teija Hakalahti

Huoli jäljellä olevien luonnontilaisten pienvesistöjen tilasta on Suomessa suuri. Pienvesiä ovat esimerkiksi purot, norot ja lammet. Osa niistä sijaitsee taajamissa tai niiden vaikutuspiirissä. Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön vastikään julkaisemassa pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategiassa korostetaan hulevesien hallinnan tärkeyttä pienvesien tulevaisuuden kannalta.

Lue koko kirjoitus

Suovesien ennakkotarkkailu tuottaa uutta tietoa

Maanantaina 4. tammikuuta 2016
Jari Marja-aho

Vapon kuormitussitoumus lupaa, että ”vuodesta 2016 lähtien uusien turvetuotantoalueiden kiintoaine- ja humuskuormitus on pienempi kuin saman alueen vesistökuormitus lähtötilanteessa ennen turvetuotantoa. Mikäli lähtötilanteen kuormitus ylittyy, puhdistetaan muusta maankäytöstä tulevia vesiä samalla vesistöalueella.” Lupaus on ollut pontimena kokonaan uuden tarkkailukäytännön syntymiseen.

Lue koko kirjoitus

Maaseudun yrittäjyyden uudet mahdollisuudet

Maanantaina 30. marraskuuta 2015
Merja Pulkkanen

Työ- ja elinkeino-, ympäristö- ja maa- ja metsätalousministeriön mukaan tarvitsemme 15 vuoden päästä 50 % enemmän ruokaa, 45 % enemmän energiaa ja 30 % enemmän vettä kuin tällä hetkellä. Yhtälö on melko haastava, kun samalla huomioidaan ehtyvät luonnonvarat.

Lue koko kirjoitus

Vesiensuojelun start-upilla kohti maailman pelastusta

Perjantaina 6. marraskuuta 2015
Mia Suominen

Puhdas vesi on välttämättömyys, jota ilman ei ole elämää. Maailman vesivarannoista enää alle prosentti on käyttökelpoista. Jokia ja järviä uhkaavat saastuminen ja rehevöityminen. Lisäksi ilmastonmuutoksen myötä aiheutuu tulvia, kuivuutta ja vesistöjen tummumista. Luonnonvesien puhtaana säilyminen on tärkeää, jotta käyttökelpoista vettä riittää nyt ja tulevaisuudessa.

Lue koko kirjoitus

Tee lopputulos niin taiten, ettei kukaan huomaa sinun edes käyneen siellä

Tiistaina 13. lokakuuta 2015
Juha Rokkila

Koneen jyreä käynnistyminen tietää yleensä rakennustöiden ja työviikon alkamista. Rakennustöitä ei tällä kertaa kuitenkaan aloiteta, vaan konetta hyödynnetään ennen niin kauniin ja vuolaan purouoman palauttamisessa takaisin luonnontilaiseen olomuotoonsa.

Lue koko kirjoitus

Hulevesien hallinta on ennakointia

Keskiviikkona 30. syyskuuta 2015
Teija Hakalahti

Taajamarakenteen tiivistämiselle on paineita. Joutomaa-alueille kaavoitetaan ja rakennetaan. Usein viimeiset rakennuspaikat ovat alueita, jotka perimätiedon mukaan olisivat huonoja rakentamiselle. Ne voivat olla alavia ja märkiä, ja rakentaminen näille alueille on riskialtista heikohkon kuivatuksen vuoksi. Rakentamisessa joudutaan turvautumaan kalliisiin erikoisratkaisuihin, kuten paalutukseen.

Lue koko kirjoitus

Luonnonvesien kemiallinen puhdistus – hukattu mahdollisuus vai hukka?

Perjantaina 11. syyskuuta 2015
Anneli Wichmann

Huoli suomalaisten vesistöjen tilasta on suuri – maan hallitusta myöten, onhan vesistöjen tilan parantaminen ravinteiden huuhtoutumista vähentämällä osa hallitusohjelmaa. Uusia keinoja etsitään kuumeisesti, sillä ravinteet pitäisi saada uudestaan hyödynnettäviksi peltoon ja metsämaahan.

Lue koko kirjoitus

Poissa silmistä, poissa mielestä

Keskiviikkona 19. elokuuta 2015
Erik Nieminen

”Kaikki ei mene putkeen” otsikoi Keskisuomalainen 31.7.15. Uutisen taustalla oli rankkasateen aiheuttama tulva Jyväskylän keskustassa. Sadevedet eivät mahtuneet ”putkeen” vaan jäivät vellomaan kaduille sen sijaan, että olisivat häipyneet saman tien pois silmistä maan alle hulevesiviemäreihin. Vedet siirtyivät sittemmin putkien kautta läheiseen vesistöön eli Jyväsjärveen. Mutta kuinkahan moni tuli ajatelleeksi mitä kaikkea vesien mukana järveen kulkeutuikaan? Kadut tulivat puhtaaksi luonnostaan, mutta lakaistiinko lika ns. maton alle? Kyllä vaan.

Lue koko kirjoitus

Kelle paljon annetaan, siltä paljon vaaditaan

Tiistaina 28. heinäkuuta 2015
Lasse Varis

Vanha kansa sen tiesi sanoa, paljon on meille annettu. Puunjalostuksen tietotaito ja suuret metsävarat ovat Suomen teollisuuden tukijalkoja, erityisesti nykyisessä alavireisessä talousilmapiirissä. Metsäalan tulevaisuudennäkymät ovat kuitenkin varovaisen toiveikkaat, ja parhaillaan suunnitellaan Äänekosken biotuotetehtaan lisäksi uusia sellutehtaita. Toteutuessaan hankkeet lisäisivät työpaikkojen lisäksi myös hakkuita ja hakkuiden aiheuttamaa vesistökuormitusta. Tämä yhdessä ilmastonmuutoksen aiheuttaman kasvavan sadannan kanssa aiheuttaa metsätalouden vesiensuojelulle suuria haasteita tulevaisuudessa.

Lue koko kirjoitus

Vauhtia vesiensuojelun markkinoihin

Keskiviikkona 8. heinäkuuta 2015
Marika Ryyppö

Kesämökkikausi on vilkkaimmillaan, vaikkei sitä kelien puolesta uskoisi tätä blogikirjoitusta julkaistaessa. Ajankohta on siten sopiva pohtia vesistöjemme tilaan vaikuttavia tekijöitä ja vesiensuojelutarpeita.

Lue koko kirjoitus

Vesistöjen kunnostukseen yhä enemmän tarvetta

Keskiviikkona 17. kesäkuuta 2015
Jaakko Soikkeli

Olemme eläneet aikoja, jolloin kaikki vedet ympärillämme ovat olleet kirkkaita ja rannat putipuhtaita. Luonto on ikään kuin houkuttanut meitä viihtymään äitimaan helmassa ja nauttimaan sen antimista. Nyt kaikki tuntuu olevan toisin. Näemme vain umpeenkasvaneita ja upottavia järvenlahtia, joilla ei ole mitään arvoa. Sinilevät kukkivat kesäisin, vesi on uimakelvotonta ja kalastusmahdollisuudet ovat särkien onkimista lukuun ottamatta menneet.

Lue koko kirjoitus

Mitä yhteistä on pajunkissoilla, bakteereilla, UV-valolla, sähkövirralla ja suodatinmateriaaleilla?

Keskiviikkona 3. kesäkuuta 2015
Jari Marja-aho

Ennen kuin paljastan vastauksen, en malta olla mainostamatta uutta Suomen vesistöjen kuormitusta koskevaa selvitystä. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) asiantuntijat ovat laatineet raportin nimeltään: ”Valuma-alueen eri lähteistä tulevan vesistökuormituksen arviointi ja vähentämismahdollisuudet”. Siinä on ensi kertaa arvioitu kokonaisvaltaisesti eri maankäyttömuotojen ja teollisuuden aiheuttamaa vesistökuormitusta. Selvitys kokoaa yhteen tämänhetkisen tiedon ravinne- ja kiintoainekuormituksesta ja sisältää myös tietoa orgaanisen hiilen (TOC) eli pääasiasiassa orgaanisen aineksen (”humus”) määrästä ja alkuperästä. Vastaavaa vesistökuormituksen kokonaiskuvaa selventävää raporttia ei ole tätä ennen ollut saatavilla.

Lue koko kirjoitus

Lumesta vesistökuormitukseksi

Keskiviikkona 20. toukokuuta 2015
Anneli Wichmann

Keväinen tuulahdus saa paitsi muuttolinnut ja kasvit liikkeelle, myös vedet puroissa, joissa ja järvissä. Jokavuotinen lumen sulaminen äityy lähes poikkeuksetta jossain päin Suomea aina tulvaksi asti.

Lue koko kirjoitus

Muutosta ilmassa

Tiistaina 28. huhtikuuta 2015
Merja Pulkkanen

Kasvihuoneilmiön voimistumisen eli ilmastonmuutoksen myötä Etelä- ja Keski-Suomen ilmastovyöhykkeiden ennustetaan vastaavan 2100 -luvun loppuun mennessä nykyisiä Baltian ja Keski-Euroopan ilmastovyöhykkeitä. Pidempi, lämpöisempi kasvukausi ja roudaton maa tuovat monien etujen, esimerkiksi biomassan kasvun kiihtymisen lisäksi myös haasteita, joihin kestävyyteen tähtäävässä biotaloudessa on hyvä varautua.

Lue koko kirjoitus

Maatalouden vesistöpäästöjen vähentäminen kosteikkojen avulla on jälleen ajankohtaista

Maanantaina 23. helmikuuta 2015
Mia Suominen

Suomi on sitoutunut kansainvälisellä tasolla Itämeren tilan parantamiseen. Haasteena ovat mm. massiiviset sinileväkukinnot, jotka johtuvat liiallisesta ravinteiden, etenkin fosforin kuormituksesta. Tavoitteena on saada Itämeren ekologinen tila hyväksi vuoteen 2021 mennessä ja tärkeimpänä työkaluna ovat vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmat sekä maatalouden ympäristöperusteiset korvaukset. Sitoumuksen takia maatalouden vesistökuormitusta on pystyttävä vielä entisestään vähentämään. Haasteita toimenpiteiden suunnitteluun tuovat valumien hallitseminen tulva-aikana tasaisilla peltoalueilla sekä maaperän olemassa oleva ravinnepankki.

Lue koko kirjoitus

Kaupunkien hulevesien kestävä hallinta

Maanantaina 16. helmikuuta 2015
Teija Hakalahti

Sataa. Osa sateesta imeytyy maahan pohjavedeksi ja osa haihtuu takaisin ilmaan. Osa vedestä ei ehdi imeytyä tai haihtua vaan jatkaa matkaansa. Vesi virtaa kohti maaston alimpia painanteita, ojiin, puroihin ja lopulta isompiin vesistöihin. Tästä veden virrasta käytetään nimitystä valunta.

Lue koko kirjoitus

 

Kirjoittajat

 

Viimeisimmät artikkelit

 

Viimeisimmät kommentit

Ei kommentteja